Kuvaa itsesi

Tuli sarja omakuvia. Väsyneitä.

Aamusta iltaan

Aion kesyttää sateen. Kun sitä kerran riittää, niin opettelen pitämään siitä. Tai pikemminkin muistutan mieleeni, kuinka runollista on kuunnella sateenropinaa. Kävellä litimärkänä metsässä ja miettiä kuinka läpikotaisin voikaan kastua. En ehkä unohda, miten ihanalta auringon paiste tuntuu iholla tai miten kirkasta voi olla, mutta yritän nauttia myös harmaasta.

Koulu alkoi. Saatoin tytön toiselle luokalle kuopuksen kanssa. Sateessa, yllätys yllätys... Mietin jatkuuko keli tällaisena taas monta kuukautta. Koiran tassujen pesua, kuravaatteita jne. Valoa vain lampuista. Jonkun pitäisi ensin hommata johtoa löytöihini.

Mentiin kaupungille koululta. Ihan kahden taaperon kanssa. Pyörittiin kirjakaupassa, jossa myyjä kyseli mitä etsin. Sanoin vain katselevani ja hän kehoitti jatkamaan rauhassa. Käytiin kahvilla. Iso maitokahvi, jättiläismäinen. Liian iso rauhattoman taaperon kanssa nautittavaksi. Kuulin pitkästä aikaa Tori Amosia - tykkään valtavasti edelleen!

Ostin kahdet neulepuikot, alekengät löytyivät sattumalta, kun piti mennä sateensuojaan vielä hetkeksi ennen kotimatkaa. Avaimet eivät taaskaan olleet mukana. Soitin huoltoyhtiöön. Ovenavaaja rapsutteli koiraa sillä aikaa, kun kaivelin rahoja maksaakseni hänelle. Oli liian suurta ja liian pientä rahaa, huoltomies otti liian pienen. Totesi ettei ole niin nuukaa.

Koululainen tuli kotiin innoissaan, vaikka etukäteen jännitti. Mukana oli jo synttärijuhlakutsu kaverin luokse ja uusia kirjoja. Nukahdin taaperon kanssa päiväunille.

Oulu

Matkamusiikkina mm. Scandinavian Music Group, Raconteurs, Kom-teatterin Porvari nukkuu huonosti. Minulla kaksi neuletta mukana, joita ajattelin autossa kartanluvun ohella jatkaa. En neulonut ennenkuin oltiin n. 100 km kotoa...

***

***

***

Tyttö on jo pidemmän aikaa kaivannut meren rantaan "lomalle". Yövyimme Oulussa meren rannalla leirintäalueen ankeahkossa mökissä. Kylmä oli. Mutta lapset pääsivät seuraavana päivänä kirmaamaan rannalle. Isompi kahlasi merivedessä onnellisena. Jokin meressä on sisämaan asukkaillekin. Aina se kiehtoo.

Kuusamo

Kuusamossa olimme muutaman päivän. Tähtäimessä Pieni Karhunkierros. Patikoimme 12 km vesisateessa. Välillä sade hieman taukosi ja vaatteet kuivuivat, mutta sitten vettä taas tuli. Pienin nukkui pitkät unet kantorepussa, isompi oli hirvittävän reipas. Välillä syötiin eväitä ja suklaata, sitten taas jatkettiin. Maisemat olivat huikeita.

Karhuja nähtiin vasta Ranuan eläinpuistossa, poroja näkyi autotiellä vähän väliä. Kahdeksanvuotias haluaa seuraavaksi varsinaiselle Karhunkierrokselle. Saa nähdä milloin lähdetään.

Matkalla

Kajaani

***

***

***

Yhden yön pysähdys Kajaanissa. Sieltä löytyi yöpaikan lisäksi linnan rauniot keskellä jokea, vanha kanava ja muuta mielenkiintoista katseltavaa. Parasta reissaamisessa ovat yllättävät löydöt ja suunnittelemattomat kierrokset uusissa maisemissa.

Yli tuhat kilometriä ajettu. Monta paikkaa koluttu. Pohjoisessa. Lisää kuvia tulossa.