Kumma järjestyksenkaipuu. Tarve hallita ympäristöään. Taistella olosuhteita vastaan. Todellisuus on: kaksi lasta, joista toinen koululainen, askartelevainen, leikkiväinen, toinen vähän yli yksivuotias kaikenlevittäjä, koira, josta irtoaa karvaa ja jonka harrastuksiin kuuluu mm. paperin silppuaminen, kaksi aikuista, toinen huolellisuuteen pyrkivä (ainakin omasta mielestään), toinen ei niin tarkka.
Keskeneräisiä projekteja löytyy jokaiselta. Luettavia kirjoja, lehtiä, tiedotteita. Pyykkiin meneviä vaatteita ja sieltä jo tulleita. Leikkiä varten pakattuja reppuja, laukkuja, nyssäköitä, pusseja. Neuleita, ompeluksia, korjattavia, tärkeitä. Suunnitelmia. Lainassa olevaa, palautettavaa. Takavarikoituja. Joko koiralta tai lapselta.
Haluan lokeroida, piilottaa, järjestää. Mutta...voisin mennä mukana vaan. Antaa olla. Luottaa, että kaaos löytää järjestyksensä. Pienimmäinen on oppinut, että tavaroita voi myös kasata levittämisen ohella. Isompi on oppinut jättämään kaiken levälleen pienemmän esimerkin innoittamana.
2 kommenttia:
Tuleppa käymään täällä meidän kahden aikuisen ja koiran kodissa, niin näet ettei asiat kovin hyvällä mallilla tälläkään porukalla ole! Vaikka minä olen yrittänyt aina esiintyä siisteyden eksperttinä...
Kieltämättä minulla on aina ollut sinusta tietynlainen siisteysmielikuva... Pitäisikö se jo romuttaa tässä vaiheessa?;)
Lähetä kommentti