Kaksi vuotta olemme asuneet tässä osoitteessa. Ikäänkuin sen kunniaksi sain laitettua kuvia seinälle. Osa on ollut jo edellisen kodin seinällä, osa on uudempia. Tarkoitus on ollut laittaa ne esille jo aikaa sitten. Lisää on odottamassa. Isoimpia ja painavimpia tauluja ei näihin seiniin ripusteta, tulevat alas jo ennen kuin ne on saatu ylös. Mitä lie kipsilevyhöttöä seinissä. Murenee vaan. Ja vuosikymmenien saatossa, vuokralaisten vaihtuessa seinien enimmät kolot on täytetty ja maalattu päälle. Kuinkahan paljon alkuperäistä seinämateriaalia on jäljellä? Miehen kaveri on asunut naapurirapussa lapsena ja muisteli, kuinka veljensä kanssa raaputtamalla saivat aikaan ison ja syvän reiän huoneensa seinään...








Isosisko piti pikkusiskolle käsityökerhoa pakon sanelemana. Sai itse rauhan neuloa, kun antoi toiselle pienen lankamytyn ja ison virkkuukoukun. Molemmat olivat tyytyväisiä. Sillä aikaa minä keitin luumuhilloa ja paistoin lettuja. Sadeillan ratoksi.

Luumuja hankin paikallisen luomuruokapiirin kautta pari-kolme kiloa taannoin. Olivat aika pieniä ja kirpeitä. Hillosta tuli makeaa ja aromikasta. Ei tosin lettujen kanssa sopinut. Ehkä jäätelön kanssa?

Luumuhillo

pari kilo luumuja, joista kivet poistettu
jonkun verran sokeria (maun mukaan)
ripaus inkivääriä
kanelitanko
ehkä 1 dl vettä
loraus rommia

Keitetään kattilassa miedolla lämmöllä, kunnes on valmista, eli hillomaista.