21.1.2009












Ensin sain aivan rauhassa mallailla tapettinäytteitä seinälle. Mutta tottakai, kohta kaksivuotiaan tutka sanoi, että nyt on jotain mielenkiintoista tekeillä. Hän hilasi tuolinsa paikalle ja tuli seurakseni tökkimään tapetteja. Sitten hän innosti karvaisen kaverinsa mukaan touhuun. Totesin, että jatkan rauhassa mietintöjä myöhemmin.

Muutamme ensi kuussa. Kohde 50-luvun kerrostalo tässä lähistöllä. Remonttia on tiedossa jonkun verran, moni varmaan pistäisi enemmänkin uusiksi. Me ihastuimme juuri niihin piirteisiin, jotka ovat säilyneet alkuperäisasussaan: keittiönkaapit, isot vaatekomerot, vanha ruskea linoleumlattia...

7 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Perhostapetti on ihana! Kiurujenyö on myös ihana, värissä kuin värissä - olen miettinyt meidän 50-luvulla rakennettuun kotiin keltaista. Tuo sininen meillä jo onkin yhdessä huoneessa.

Heluna kirjoitti...

Asumme myös 50-luvun talossa, ja muuttovaiheessa remonttiaikeita oli paljon enemmän. Asuessa on alkanut katsoa monia alkuperäisiä juttuja eri tavalla, eikä tahdo luopua niistä uuteen vaihtamalla, ei, vaikka vanha olisi jo huonossa kunnossakin. Alkuperäistä kun ei enää takaisin saa..

Onnea uuteen kotiin! :)

heidi kirjoitti...

mekin katsellaan sellaista 30-60-lukuista asuntoa varovasti ja alustavasti. erityisesti käydään kurkkimassa alkuperäisasuisia. mutta vastaan tulee yleensä välittäjä, joka kertoo, mitä kaikkea täytyy ainakin panna uusiksi. se sapettaa, koska välittäjät muokkavat ihmisten asenteita (eivät sentään meidän). voisivat myös kertoa, että kaapinovet ovat kokopuiset ja ne voi vaikkapa vaan maalata, jos haluaa uudistaa.

johanna kirjoitti...

Kanerva: Kiurujen yö tulee varmaankin keltaisena makuuhuoneemme seinään. Perhostapetti on ihana, lastenhuoneeseen ajateltiin, mutta taidamme odottaa seiniinpiirtelyiän ohimenoa ensin nuorimman kohdalla ;)

Helinä&heidi: samoilla linjoilla! Alkuperäisyys oli tosiaan meille ratkaisevin syy, miksi juuri tuon asunnon ostimme. Välittäjän mukaan täysremontti keittiöön ja muutenkin uutta tilalle. Piti meitä varmaan vähintään omituisina, kun meinaamme selvitä keittiössä vain pienillä muutoksilla. Korotamme työtasoa ja tiskipöytää ja jossain vaiheessa maalaamme kaapinovia. Ja myyjä piti huonona, kun vanhaa pikkuparveketta ei voi lasittaa... Miksi ihmeessä pitäisi?

Anonyymi kirjoitti...

Jesh, onnea! Pian nähdään. T. Eevis

Unknown kirjoitti...

Tulin ensimmäistä kertaa lukemaan blogisia. Mukavaa luettavaa JA Eritoten, täällä on aivan mielettömän kauniita kuvia ja ihania tuokiokuvauksia!
Terveisin Agda

johanna kirjoitti...

Agda: Kiitos ja tervetuloa uudestaan! Kiva tavata tuttuja täällä. Yritys olisi taas päivittää blogia tiuhemmin... ;)