

Aamu alkoi aikaisin, kuten yleensä. Minä ja taapero jäimme kuitenkin kotiin. Tänään ei tarvinnut juosta hiki hatussa rattaita lykkien viemään taaperoa mummulaan hoitoon. Olen huono lähtemään ajoissa...
Lounasajan lähestyessä kaivoin kaapista lempi- ja samalla perusruoka-aineitamme. Näitä on aina kaapissa. Tein linssikeittoa punaisista linsseistä. Odottelimme lounasvieraaksi ystävääni ja hänen pientä vauvaansa. Esikoinenkin ehti koulusta kotiin ja söi toisen lounaan kanssamme.
Myöhemmin mies lähti pitsalle lasten kanssa ja minä tyhjensin viimeiset muuttolaatikot. Ehdin vielä lenkkeillä pitkän lenkin alkuillasta koiran kanssa. Ja kotiin tullessani esikoinen juoksi pihalla vastaan luokkakavereidensa kanssa. Leikkivät kirkonrottaa. Huoleni entisen naapuruston erottamattoman tyttötrion hajoamisesta oli turhaa. Tyttöni pärjää kyllä. Nytkin juoksi poikaporukan mukana, kuin olisi aina asunut täällä. Ja tyttökaverit asuvat edelleen kivenheiton päässä.
Huomenna takaisin opiskelujen pariin.
1 kommentti:
Voi kun tekisikin mieli linssikeittoa, mutta siitä menee mulla aina maha sekaisin... ;) Kiva että Viksulle on löytynyt kaveriporukka uudesta pihasta!
Lähetä kommentti